27.7.2014

Uusi terassi - oleskelutila

Meidän terassi on talon ylimmässä kerroksessa. Se on L-muotoinen ja on jakautunut ikäänkuin kolmeen osaan. Yksi osa (L-kirjaimen "lapa") on katettu ja se tullaan eristämään tässä loppukesän aikana lasiliukuovilla muusta terassista. Siitä on tarkoitus tulla sellainen saunan vilvoitteluhuone, tai mitä nyt ikinä sitten keksimmekään. 

Sen lisäksi on L-kirjaimen varsiosa, joka on muodoltaan pitkulainen ja jossa iso savupiippu toimii ikäänkuin tilanjakajana ja jakaa näin pitkulaisen tilan kahteen osaan. Toinen osa niistä on oleskelutilan puoli ja toinen puoli tulee olemaan ruokailutilaa. Koko pitkulainen osa on kattamatonta tilaa eli se on siis taivasalla.

Kerroin aikaisemmassa postauksessa (klik), kuinka Vannisen Lari Vepsäläiseltä teki meille sisustussuunnitelman Vepsäläisen kalusteilla myös terassille. Aika iso osa terassin kalusteista on tosin jo  myyty Vepsäläiselläkin, mutta jotain siellä oli vielä meillekin. 

Ihan suin päin tosin emme päätyneet näihin Vepsäläisen kalusteisiin, koska tottakai haluamme, että ne sekä näyttää hyvälle, on mukavat käyttää ja että ne istuu omaan budjettiin. Kävimmekin aika monta vaihtoehtoa läpi ennenkuin päädyimme lopulta tähän Vepsäläisen polyrottinkisohvaan eli juuri siihen, mitä Lari oli meille suunnitelmaan piirtänyt. Ja Vepsäläiseltä ostettu, ulkokäyttöön soveltuva Lamar -matto sopii sen pariksi ihan täydellisesti, kuten myös muutenkin terassin yleisilmeeseen. Sekin oli Larin suunnitelmasta poimittu.

Itse en olisi välttämättä osannut tai hoksannut yhdistää mattoa ja sohvaa keskenään, vaan olisin todennäköisesti päätynyt matottomaan vaihtoehtoon. Polyrottinkisohvaa olin itsekin miettinyt terassille, tosin eriin kohtaan.

Kun sohva ja matto on valittuna, on niitä sekä helppoa että mukavaa alkaa yhdistellä tekstiileillä, kukilla, kynttilöillä ja muilla pienillä yksityiskohdilla muuhun yleisilmeeseen sopivaksi. Sen jopa minäkin osaan, ainakin omalla tavallani:)  Pöytä on vanha Hay-pöytä ja tyynyt on suureksi osaksi Riviera Maisonilta taannoin hankkimani tähtityynyt. Niistä teinkin juttua jokin aika sitten, klik.

Nyt täytyykin vaan hartaasti toivoa, että kesä- ja terassikelit jatkuisi vielä toooosi pitkään!



^Kynttilälyhty on Pentikiltä ja se pitäisi tässä jossain vaiheessa kiinnittää seinään.. Ei ole kuulemma sopivaa poranterää..






^Olihan meidän tietystikin "pakko" vähän juhlistaa uuden ihanan terassin valmistumista.. Kuvista voi seurata, kuinka juoman pintaindeksi kehittyy..


^Perällä näkyy se osa, joka olisi tarkoitus eristää lasiovilla muusta terassista. Nyt siellä on meidän vanhasta kodista tuotu kesäkalusto, joka ei oikein sovi sinne, ei kokonsa eikä oikein mallinsakaan puolesta..


^Leo oli tietysti uteliaana mukana touhuissa, itseoikeutetusti.




^Luutkin maistuu niiiiin hyvälle taivasalla!


^Vai onko asiasta jotain epäselvyyttä:)




26.7.2014

Molon mallityttönen

Tytär on varsinainen Molo -vaatemerkin (mainoslinkki) liikkuva mallikappale. Siitä on (äidin suosiollisella avustuksella, heh) muodostunut varsinen hittimerkki meidän neitokaisen vaatekaapissa. Molon vaatteet on raikkaita, vähän erilaisia, söpön tyttömäisiä ja vieläpä erittäin laadukkaita. Tätäkin kuvissa näkyvää kukkapaita -hame -komboa on pidetty ja pesty ja pidetty ja pesty tänä kesänä. Se on kesän ehdottomasti mieluisin ja käytetyin vaateyhdistelmä.

Molo on tanskalainen lastenvaatteiden merkki, joka tunnetaan katseita keräävän värikkäistä asusteistaan. Merkki valmistaa yksinomaan lastenvaatteita ja nimen omaan sellaisia, joista lapset pitävät ja jotka sopivat heidän jokapäiväisen käytön vaatimuksiinsa. Merkin vaatteet on tarkoitettu kestämään, ei jätettäväksi vaatekaappiin odottamaan juhlatilaisuuksia. Molo-merkin vaatteet on tarkoitettu kestämään niin koulun kuin vapaa-ajan aktiviteetteja. Yhtä tärkeää on lapsen mukavuus, ja siksi Molo pyrkiikin yhdistämään vaatteissaan sekä liikunnan että ilmaisun vapauden. Heidän tuotteensa ovat värikkäitä, iloisia ja näyttäviä. Sekä pojille että tytöille löytyy Molon mallistosta (mainoslinkki) pirteitä ja eksoottisesti kuvioituja paitoja ja housuja. Merkki valmistaa tämän lisäksi muun muassa hillitympiä talvitakkeja ja farkkuja, niin että löydät Mololta vaikkapa useamman täysin erilaisen vaatekerran lapsellesi. Tämä tanskalainen laatumerkki arvostaa lasten vaatteissa ennen kaikkea mukavuutta, värikkyyttä ja lapsen jokapäiväisiin leikkeihin sopimista. Jos sinä ajattelet samaa, tutustu ihmeessä brändin mallistoon.

Me pistäydymme tyttären kanssa Bootz´n verkkosivuilla säännöllisesti katsastamassa uudet mallit, nyt erityisesti kiinnostaa tietystikin jo syksyn mallisto. Ja hyvällehän se taas näyttää. Meidän kummankin silmää miellytti mielenkiintoisilla uusilla printtikuvioilla koristellut mekot, kas nämä näin, klik (mainoslinkki). Ne on materiaaliltaan ihanaa pehmeää puuvilla, ripauksella elastaania takaamassa sen, että mekko kestää monenlaisessa menossa mukana. Tämä neitokainen ei nimittäin välitä hienostelumekoista, vaan tärkeintä on vaatteen mukavuus, siis se että se tuntuu päällä hyvälle. Ja tietysti se, että se miellyttää hänenkin yhä vaativampaa lapsimuotifriikin silmää. Äidin tyttö, hih.
Huomenna esittelen teille meidän yläterassia, jossa on alettu jo toteuttaa sisustussuunnitelmaa, josta olenkin teille jo aiemmissa postauksissa kertonut. 

Siihen saakka - kuulemisiin!

23.7.2014

Vihreä mekko

Mekossa olo on ihan eri tavalla viimeistelty kuin vaikkapa kesäisessä shortsiasussa. Molemmat on kivoja, tosin ihan eri tavalla ja viihdynkin mainiosti molemmissa. Aina kun ei tarvitse (eikä edes halua) olla viimeistelty.

Kesäisissä mekoissa ja paidoissa on usein spagettiolkaimet, jotka ainakin minulle meinasi olla jossain vaiheessa todellinen ongelma. Rintaliivit ei (ainakaan minun mekoissa) saa pilkottaa spagettiolkaimien välistä. Ja olkaimettomista rintaliiveistä tahtoi koitua vain ongelmia ja niinpä kauhunsekaisissa tunnelmissa tuli mietittyä, että milloinka ne oikein valahtaa pois paikoiltaan. 

Löysin pari vuotta sitten ratkaisun ongelmaan, muistaakseni jonkun blogin kautta. Wonderbran näissä (klik) olkaimettomissa liiveissä (mainoslinkki) ei tule noloja hetkiä eteen! Arvokkaathan ne on, mutta todellakin hintansa väärtti, suosittelen ehdottomasti investoimaan. Ne suorastaan liimautuu kiinni ihoon, mutta eivät siitä huolimatta tunnu epämiellyttäviltä. Ja kun ne asettaa johonkin kohtaan, ne todellakin pysyy paikoillaan. En voisi liikaa ylistää näitä versioita! Itselläni on sekä mustat että ihon väriset, just in case.

Kokovalinnoista sen verran, että jos itse käytän normaalisti kokoa 70-75 C-D, riippuen vähän mallista, näissä valitsin aikoinaan koon 70C ja se on kuin minulle räätälöity koko. 

Vihreä mekko itsessään kuuluu vaatekaapissa jo antiikkivaate -osastolle. Sillä osastolla ei ole montaa vaatekappaletta tämän lisäksi, heh, mutta tämä siellä vielä on. Mekko on Espritin mallistosta ja se on ostettu muistaakseni vuonna 2007. Tykkään edelleen mekon mallista ja värikin on minusta ihana, suomalaiselle iholle niin sopiva. Muistan, kuinka aikoinaan ihastuin tähän Marita Taavitsaisen vihreään mekkoon ja tahdoin itselleni "sillä silmäyksellä" samanlaisen.

Ja sitten vielä se koirajuttu. Leo on kasvanut ihan mahdottomasti ensimmäisen reilun viikon aikana, mitä me ollaan eletty yhteistä elämää. Se on kotiutunut jo ihan täysin. Se syö hyvin ja minusta ihan näyttää niinkuin turkkikin jo vähän kiiltelisi. Pomeranianhan on täydessä mitassaan jo kuuden kuukauden ikäisenä eli kehitys täytyy senkin tähden olla tietysti huimaa. Kaulapannan kiinnittämisen kanssa meinaa olla vähän hankalaa, koska karvaa on niin paljon. Tällä rodulla ei nimittäin pantaa ole tapana pitää jatkuvasti kaulassa, jotta karva ei kuluisi niskan kohdalta.

Ihana kesäpäivä taas edessä eli mukavaa lomapäivää tai työpäivää itse kullekin! 









Dress: Esprit
Heels: Unisa
Watch: Michael Kors
Bracelet: Accessories

22.7.2014

Shortsiasu

Ei varmaankaan tarvi paljoa säistä keskustella. Ne on olleet vähintäänkin suosiolliset meikäläisen ensimmäisen lomaviikon aikana. Ei siis valittamista!

Ensimmäinen lomaviikko on mennyt melkeinpä ihan kotihommia tehdessä - siivotessa, ruokaa laittaessa, leipoessa, vieraitten kanssa seurustellessa ja tietysti koiranpentua "hoidellessa". Se kun vaatii kaiken huomion hereilläollessaan, vaikka nukkuukin hurjan ison osan vielä päivästä.

Mansikat on nyt pakastettu ja ensimmäinen mustikkaämpärillinen myös. Tänään on tarkoitus lähteä keräämään niitä vielä toinen mokoma. Olemme nyt nimittäin täällä helteisessä itäisessä Suomessa ja mustikoita on kuulemma ihan mukavasti metsät pullollaan.

Kuvissa on, voisiko sanoa, että minun kesäasu vuosimallia 2014. Nämä shortsit, ookoo, ne on lyhyet, mutta olkoon. Pelastetaan se osa, mikä pelastusta tarvii, mahdollisimman kelvolla paidalla. Ja (Biancon) kiilakorkkarit, ne on ihan huikean mukavat jalassa. Minusta pellavaiset kiilakorkokengät kuuluu kesäasuun. Eipä näitä oikein muulloinkaan voi käyttää..

Olen muuten yrittänyt etsiä sellaisia salonkikelpoisia shortseja, mutta huonolla menestyksellä.. Tilasin sellaiset lopulta (kun vihdoin löysin) Banana Republicin nettikaupasta ja odottelen pakettia nyt sitten saapuvaksi. On siellä toki muutakin kuin pelkästään shortsit, hih:)

Huomenna on luvassa ihana vihreä (ikivanha) kesämekko, ruskeilla asusteilla. Nähdään siis pian!

Joko teillä on muuten marjat pakastettuna?




Shirt: Benetton
Shorts: KappAhl
Heels: Bianco
Sunnies: Ray Ban
Earrings: Zara






Lopuksi vielä pakolliset koirajutut:) Leo pääsi tutustumaan ensimmäistä kertaa meillä ollessaan toiseen koiraan. Ja se on ihan hyvä aloittaa toisesta pienestä pennusta. Meillä sattuu nimittäin naapurissa asumaan 14 -viikkoinen chihu -pentu, jonka kanssa ollaan nyt pari kertaa tavattu. Voi mahdoton, miten pieniä  ja söpöjä ne onkaan:) Ja jösses, mikä haukkuja tästä chihu -pennusta vielä tuleekaan.. Leo on vähän hämmennyksissään haukunnasta ja selkeästi vähän pelokkaampi uusien asioitten edessä. 

Meidän pikku leijona:)




19.7.2014

Vepsäläinen kylässä

Meillä kotona mittanauha viuhusi ja kangaspalasia testailtiin urakalla niin lattioihin kuin seiniinkin. Meidän superkorkea, mutta neliöiltään maltillinen olohuone on nimittäin tilana sellainen, että haluan jonkinlaista sparrausapua sen järkevään sisustamiseen. Ja tietenkin niin, että lopputulos olisi omaan silmään vähintäänkin upea

Sain mahtavan tilaisuuden tutustua Vepsäläisen sisustussuunnittelupalveluun ja haluan kertoa siitä teille muillekin asiasta kiinnostuneille. En nimittäin entuudestaan tiennyt, että huonekaluliikkeestä voi saada sellaista. 

Eli Vepsäläinen on kehittänyt omaa liiketoimintaansa mielenkiintoisella tavalla ja tarjoaa nykyään asiakkailleen myös suunnitteluapua sisutamiseen. Heidän palkkalistoillaan olevien sisustussuunnittelijoiden lista on pitkä, klik ja heitä on liikkeissä ympäri Suomen. Tykkään ajatuksesta, että palvelu ei ole vain pääkaupunkiseudun asukkaille! Ilmaista se ei toki ole, paitsi kun ostat heidän tuotteitaan määrätyllä euromäärällä (2500 eur / suunniteltu huonetila), määräajan kuluessa. Minusta se on varsin reilu ajattelutapa. Hinnan muodostumisesta on kerrottu parhaiten Vepsäläisen nettisivuilla, klik.

Olemme tavanneet nyt pari kertaa Vepsäläisen sisustussuunnittelija Lari Vannisen kanssa, jonka vakituinen piste on Helsingin Annankadun myymälässä. Hän on tehnyt meille jo piirustuksiakin siitä, miten tilaa voisi lähteä miettimään. Itse asiassa yhden hänen piirustuksistaan esittelinkin jo teille, kas tässä näin. Sitä me olemme sitten yhdessä Larin kanssa työstäneet ja lopputulos alkaa olla jo aikalailla sitä, mitä toivoinkin. 

Aivan erityisen ilahtunut olen Larin ideaan pitkistä kaksivärisistä verhoista, joitten helma eli viimeinen metri (kaksiosaisen ikkunan alaosan kohdalta) on toisen väristä. Se omalla tavallaan vähän katkaisee tilan korkeaa tunnelmaa ja onhan verhoilla toki akustinenkin roolinsa. En olisi itse osannut keksiä moista, yksinkertaiselta kuulostavaa ideaa!

Tykkään hurjasti suunnitelmasta ihan kokonaisuuden kannalta, koska sen värimaailma on hyvin harmoninen ja yhtenäinen. Jo pelkästään sen avulla voi lähteä miettimään muitakin kodin juttuja ihan eri varmuudella kuin ennen suunnitelmaa. 

Loppuun vielä pakollinen koirajuttu.. Lari oli meillä mittanauhoineen ja kangastilkkuineen reilut kaksi tuntia, mutta harmikseen näki meidän pikku-Leon vain nukkuvan.. Hänen housujen lahkeet kuin myös akillesjänteet säilyivät tällä kertaa ilman naskalihampaiden "hempeää" otetta:)

PS. Linkit eivät ole mainoslinkkejä eli bloggaajana en hyödy niistä taloudellisesti.








16.7.2014

Leo ja Loma

Sunnuntaina oli jännittävä päivä, ja lähdimmekin heti aamusta ajelemaan kohden Tamperetta. Meidän koiranpentu Leo oli vihdoinkin luovutusiässä. Kasvattaja ei luovuttanut häntä päivääkään ennen kuin 8 viikkoa oli täynnä. Minusta sellainen on vastuullisen kasvattajan merkki! 

Se päivä oli aika tunteikas päivä meille kaikille, erityisesti Leolle. Mehän olimme tavanneet jo kaksi viikkoa aikaisemmin ja jättäneet silloin oman pienen pyyhkeen lieventämään tulevaa eron tuskaa. Kiitos  vinkistä kuuluu Pauskalle!

Leon automatka meni oikein hienosta nukkuessa, tutun pyyhkeen päällä tutuissa ja turvallisissa hajuissa koirankantokopassa. Ja kotonakin elämä alkoi sujua pienten syömisongelmien jälkeen ongelmitta. Ensimmäinen yö meni yllättävän hyvin, ilman suurempaa ikävän itkua. Maanantaina se oppi jo ensimmäiset käskyt (istumaan makupalan avulla) ja nyt keskiviikkona sanoisin, että suurin osa tarpeista tulee jo ulos. Pieniä vahinkoja tietysti vielä sattuu, erityisesti yöaikaan, mutta ihan selkeästi pidättämiskyky on jo olemassa. Ansiot järjestelmällisestä ja erittäin määrätietoisesti alkaneista kasvattajan otteista ei todellakaan kuulu minulle, vaan perheemme teini-ikäiselle tyttärelle. Hän on valmistellut tätä hetkeä jo niin pitkään, ottanut asioista selvää, opiskellut, katsellut koirankasvatusvideoita, lukenut koirablogeja, kirjoja ja ties mitä. 

Eli koiranelämä on lähtenyt varsin mallikkaasti liikkeelle! Leo on luonteeltaan aivan ihastuttava - ihmisrakas, kiltti ja tykkää sylissä olemisesta <3. Matot ja muu irtotavara saavat kyytiä villeimpinä hetkinä, mutta siitä huolimatta emme aio siirtää niitä poiskaan paikoiltaan. Tavoitteena on tietysti kasvattaa se pois kiellettyjen asioitten järsimisestä näitten neljän yhteisen intensiivisen lomaviikon aikana.

Minullakin alkoi sitten vihdoinkin se kauan odotettu loma! Kun maanantaina intensiivisen työpäivän jälkeen suljin työtietokoneen, päätin, että se saa kyllä luvan pysyä suljettuna koko loman ajan. Mikä mieletön fiilis!! 

Loma on alkanut ihanissa merkeissä ystäviä tapaamalla. Maanantaina illalla vieraili ystäväperhe parin Kiinassa vietetyn vuoden jälkeen ja eilen tiistaina päivä kului Marjukan ja hänen miehensä kanssa syöden, juoden ja seurustellen. Kiitos kaikille teille <3! Huomasinpa vasta jälkeenpäin, että emme ottaneet Marjukan kanssa kuvia edes Instagramiin.. Some-elämä ei taida olla meillä kummallakaan ihan dna:han kirjoitettuna:)

Perjantaina tapaan sisustussuunnittelijan täällä meidän kotona ja siitä prosessista on juttua tuloillaan! Eli pysykäähän linjoilla. 

Eläköön vapaus, loma ja ihanainen koiranpentuelämä:) 

^Leo on pentueen vaalein karvapallero (oikealla). Poseeraus siskon kanssa, joka muuten oli todellinen vauhtihirmu:) Se pisti velipojat ojennukseen ja oli selkeästi pentueen voimahahmo:) Siinä missä velipojat arkaili, tämä neitokainen syöksyi suin päin kohden tuntematonta. Ihan niin haasteellista tapausta en olisi rohjennut ottaa meille, kokemattomille kasvattajille.

^Leo taas oikealla.


^Eron hetki lähestyy eli emo tietysti vielä hyvästeli Leon. Hetki oli tunteikas kaikille meille..


^Uusi koti, peti ja uudet lelut:)


^Eikö joku voisi ottaa minua jo syliin <3

^Jääkaappi on jännittävä ja ihmeellinen paikka, vaikka sieltä ei toistaiseksi ole herunutkaan herkkupaloja:)



^Strategiset mitat: painoa vähän alle 900 grammaa, korkeutta ehkä noin 15 senttiä, leveyttä noin 20 senttiä. Se on NIIIN superpieni, ettei meinaa edes ymmärtää:)

^Päivän asukuva. 


13.7.2014

Kekkosen jalanjäljillä

Leikin lauantaina aamupäivällä (vieraita junalta odotellessa) turistia ja kävin tutustumassa Urho Kaleva Kekkosen kotitilaan Tamminiemessä. Helsingissä on vielä hurjasti nähtävää.

Huikea puutarha, mieletön kivilinna ja se Kekkosen henki! 

Muistan hämärästi hänen aikakautensa loppuvaiheita, vaikka siinä vaiheessa politiikka tai yhteiskunnalliset asiat ei juuri kiinnostaneetkaan. Se ei kuitenkaan estänyt minua ihailemasta häntä. Vaikka hänen johtamistapansa ei välttämättä toimisikaan nyky-yhteiskunnassa (tai kukapa sen tietää), siitä huolimatta sitä karismaa ja auktoriteettia, mitä hän kansakunnalleen tarjoili, on pakko ihaillen muistella. Olisipa sellaisia johtajia edelleen!

No joo, aika kultaa muistot.. Joka tapauksessa hänen aikakautensa on ansainnut vahvan roolin Suomen historiassa ja sitä me tavalliset kansan alamaisetkin pääsemme muistelemaan vähän konkreettisemmin Urho Kekkosen museossa Tamminiemessä. Menkää ihmeessä tutustumaan!




Shirt: Zara
Shorts: KappAhl
Shoes: Peter Kaiser
Sunnies: Ray Ban