8.2.2016

Yhdessä puuhastelua

Viikonloppu on onnellisesti ohi. Meillä oli viime viikko jotenkin taas niin rosoinen, että on jotenkin tosi lohdullista, kun koko jengi on viikonloppuisin koossa. Lensimme viime keskiviikkona yhdessä mieheni kanssa (ennen kukonlaulua) Köpikseen, josta hän jatkoi edelleen matkaansa työreissulle Riigaan. Minä tulin jo illaksi kotiin ja mies kotiutui vasta perjantaina illalla. Sain muuten upgreidattua itseni paluulennolla taas businessluokkaan, pitkän ja tylsän päivän päätteeksi. Se on vaan niin luksusta, kun niinkin lyhyellä lennolla tarjolla on kunnon lämmin ateria viinillä tai shampanjalla ja kahvit päälle. Lyhyt lentomatka (noin puolitoista tuntia) hujahtaa siinä herkutellessa ihan huomaamatta. 

Mitenköhän Kööpenhamina onkin onnistunut näyttämään minulle joka ikinen kerta vain ne kurjemmat kasvonsa? Vaikka niin moni kehuu sitä vuolain sanankääntein.. Aina kun olen siellä visiteerannut, siellä on joko satanut tai tuullut niin, että tukka lähtee. Usein myös molempia yhtäaikaa.. Jos olen yöpynyt siellä, muistan vaan ne sinällään viihtyisät mutta jäätävän kylmät hotellihuoneet, jossa olen palellut ja nukkunut villapaita päällä. 

Mikään kaupunki ei tietystikään näytä kauniilta, kun sataa ja tuulee eli Köpis on minulle kyllä yksi tylsimmistä kohteista. Lentokonekin heittelee aina tuulen tähden vielä lähellä maan pintaa, eli jo laskeutuminen sinne on omanlaisensa jännitysnäytelmä. Hintataso Köpiksessä on mielestäni ihan jäätävän kova, eli harvoin edes piipahdan keskustassa. Ostin jokunen vuosi sitten lentokentältä Sandin ihanan valkoisen paitiksen ja maksoin siitä 50 euroa enemmän kuin mitä se samainen paita maksoi Stockmannilla! Kyllä muuten harmitti. Eli kannattaa miettiä kaksi kertaa ko. lentokentällä shoppailua, vaikka siellä on kyllä pirun hyvä tarjonta.

No mutta, reissu on onnellisesti ohi, eikä Kööpenhamina siis yllättänyt tälläkään kertaa. Ja viikonloppukin on enää vain kaunis muisto:) 

Meillä on nuoremman tyttären kanssa tapana leipoa aina viikonloppuisin. Näin olemme tehneet koko hänen pienen ikänsä. Äiti ei kuulemma tunnu äidiltä, jos uuni ei ole päällä, pullat nousemassa tai vatkaimet tositoimissa. Viikolla meillä ei vatkaimet pauhaa eikä tuore pulla tuoksu, mutta viikonloppuisin lähes poikkeuksetta, joko lauantaina tai sunnuntaina.

Meillä on tyttären kanssa aika selkeä työnjako näissä leivontajutuissa. Hän on minun "virallinen apuri", jonka tehtävänä on ollut olla taikinan maistelija, jauhoseoksen hämmentäjä ja nyt, kun ikää on vähän enemmän, vastuukin on kasvanut. Tätä nykyä hän rikkoo kananmunat, mittaa itse jauhoseoksen ainesosat ja hämmenttää niistä tasaisen seoksen. Ja tietysti maistelee, että taikina (erityisesti munavaahto) on laadultansa sopivaa. 

Eipä taida mennä enää kauaa, kun koko leivontaprosessi siirtyy hänelle, hih. Tai voihan olla, että pidämme tästä työnjaosta kiinni pitkäänkin, aika näyttää. 

Joka tapauksessa, meillä on ihan mielettömän kivaa aina yhdessä leipoessa. Se on todellista laatuaikaa, eikä leipominenkaan tunnu ollenkaan minkäänmoiselta suoritukselta <3

Hiihtolomakin häämöttää jo ihan nurkan takana ja meillä olisi taas pieni trippi tiedossa:) Kivaa kun on jotain, mitä odottaa! 

Mitenkös teillä meni viikonloppu? Onko teillä suunnitelmia hiihtolomalle? Ja pliis, sanokaa te jotain positiivisia omia kokemuksia Kööpenhaminasta! Eihän se voi olla noin kurja paikka, eihän..

P2071989

P2071988

P2071990

P2071994

6.2.2016

Sivu ystäväkirjasta

Nyt on kyllä nostalgiaa ilmoilla! Oliko teillä tapana täyttää jokaiselle luokkakamulle sivu tai aukeama ystäväkirjaan? Meillä ainakin oli. En tiedä, mitä niille lukuisille ystäväkirjoille onkaan tapahtunut, mutta en ole löytänyt niitä enää vuosiin. Joka kerran, kun käyn lapsuudenkodissani, yritän epätoivoisesti etsiä jotain ihania kosketuspintoja omaan lapsuuteen, mutta valitettavasti aika laihoin tuloksin. Äiti on henkilö, joka haluaisi säilyttää kaiken (siis ihaan kaiken) ja isäni puolestaan tykkäsi hävittää kaiken (siis ihan kaiken). Siinä isän siivousvimmassa lienee mennyt aika monta ystäväkirjaa ja valokuvia ja paljon muuta.. Itse olen perinyt aika ison osan isän luonnetta tavaroiden säilyttämisen suhteen, vaikka tiedän, että moni asia tulee muuttumaan suorastaan kullaksi ajan saatossa. No, onneksi on valokuvat, joihin voi säilöä ihan eri tavalla asioita ja muistoja.

Sain Go4itvol.2 -blogin ihanaiselta Mintulta haasteen vastata virtuaaliseen ystäväkirjaan eli tartutaan pidemmittä puheitta mielenkiintoisten kysymysten äärelle:) Tässä muuten Mintun omat vastaukset näihin samoihin kysymyksiin, klik

1. Pituutesi ilman korkkareita?
Jaa´a. Eipä ole tullut käytyä mittauksessa aikoihin, mutta se on joskus ollut piirua vaille 170 cm. Olisko nyt vähän vähemmän, koska tyttäreni on viimeisimmän mittauksen mukaan noin 168 cm ja ukkeli väittää meidän olevan aikalailla samanmittaisia. Mene ja tiedä. Mutta siis siellä nurkilla se pyörii. 

2. Lempinimesi ja mistä se on peräisin?
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta mutta, ei minulla kyllä taida olla minkäänlaisia lempinimiä. Etunimi (Pia) on sen verran lyhyt, että siitä ei ole koskaan väännetty mitään sen kummempia johdannaisia. Mutta se kirjoitetaan kyllä hyvinkin usein väärin. Eli aina kun kysytään nimeä tilanteessa, että se pitää kirjoittaa jonnekin jonkun muun toimesta, totean kuin tykin suusta: "Pia yhdellä iillä".

3. Minkä ruoan valitset lauantai-illalle, jos ei tarvitse miettiä kaloreita?
Mitä kaloreita? Rehellisesti sanottuna, en ole koskaan miettinyt ruoassa kaloreitten määrää. Syön ihan tavallista perusruokaa ja olen saanut lapsuudenkotoa hyvät eväät hyviin ja terveellisiin eväisiin, heh. Mutta siis, parasta lauantai-illan ruokaa voisi olla vaikkapa uunilohi perunoilla tai itseleivottu (tonnikala- tai kasvis)pizza, joka vie myös kielen mennessään. Poronkäristys ja blinit on myös todella herkullisia vähän harvinaisempina herkkuina. Avokadopasta on myös jotain, jota voisin syödä vaikka joka lauantai.

Lauantai-illan ruoan kruunaa tietysti hyvä seura ja jokin ihana jälkkäri. Se voisi olla vaikkapa jotain itsetehtyä leivonnaista kera Latte Macchiaton.

4. TOP4 asiaa, joita arvostat eniten ystävyydessä?
Arvostan ystävissä ja yleensäkin ihmissuhteissa sellaista aitoa toisesta välittämistä. On ihan kohteliasta kysyä, että "Mitä Sinulle kuuluu?", puhumattakaan, että se aidosti kiinnostaa. Eli sitä aitoa kiinnostusta toista ihmistä kohtaan, sitä minä arvostan. Ja päinvastoin. Arvostan myös huumorintajua, koska itse höystän yleensä kaikki juttuni sillä. Muutenkin sellainen kepeitten silmälasien läpi elämään katsominen on asia, joka yhdistää omaa ystäväpiiriäni. 

5. Telkkarista: Moderni Perhe, Kimmo, Salkkarit, Greyn Anatomia vai Hottikset?
Voi ei.. Moderni Perhe, Kimmo ja Greyn Anatomia on sellaisia ohjelmia, joita en ole koskaan katsonut. Salkkareita katsoin joskus silloin, kun se sarja alkoi pyöriä teeveessä, mutta siis, en ole vuosiin sitä katsonut. Hottiksia (ja Juhaa) olen kyllä katsonut eli vastaus on Hottikset, heh:)

6. Rakkaimmat harrastukset ja onko sinulla haaveissa aloittaa jotain uutta harrastusta?
Harrastuksista ehdottomasti rakkain on tämä bloggailu. Urheilusta lähinnä sydäntä on lenkkeily ja jumppa kotoa löytyvillä välineillä ja omaa ruumiinpainoa hyödyntäen. Vaikka kumpaakaan jälkimmäistä kohtaan en tunne sellaista intohimoa, jota haluaisin tuntea. Uutuutena harrastusten listalle on tullut jooga, jonka avulla toivon saavani selkäosaston kuntoon. Harrastan sitäkin myös ihan kotioloissa ja pyrin tekemään tehokkaimpia venytyksiä päivittäin. Matkailuakin voisi kutsua jo jonkinsortin harrastukseksi ja tykkään siitä todella paljon.

Haluaisin jatkaa vielä joskus aloitettua tanssiharrastusta, samoin kielten opiskelu kiinnostaisi myös. Kameran kanssa puuhastelua olisi kiva oppia lisää, esimerkiksi salaman avulla kuvaamista. Voi että, ihania harrastuksia olisi vaikka kuinka paljon, paljon enemmän kuin aikaa niille, huoh.

7. Haaveita, joiden toivot toteutuvan lähitulevaisuudessa?
Jäin pohtimaan, että mikä onkaan haaveen ja suunnitelman välinen ero, hmmm.. Walt Disneytä lainatakseni - If you can dream it, you can do it. Pöydällä on paljon asioita, joitten osalta toivoisin ripeämpää etenemistä. Mutta sanotaan vaikka niin, että toivoisin Lontoon keikalle jo vihdoinkin tarkkaa päivämäärää. 

8. Hattaraa vai pehmistä?
Vaniljapehmistä, ja nimenomaan Valion massasta. Hattara on myös ihan ookoo, vaikka en kylläkään edes muista, milloin olisin sellaisen syönyt. Vaniljapehmistäkin tulee syötyä kohtuullisen harvoin, ehkä kerran kesässä. En ole suuremmin jäätelön ystävä..

9. Ripsiväri, kestoripset vai naturel?
Kaikille on tilauksensa, riippuen tilanteesta. Nyt kylläkin vannon kestoripsien nimiin, ihan niiden helppouden tähden. Nyt kun ihokin on hyvässä kunnossa, voin käydä lähikaupassa ihan naturel ja olo on ihan "lähikauppakelpoinen":)

10. Mottosi?
Olen ikuinen optimisti ja luotan aina siihen, että asioilla on tapana järjestyä. Ja että aina tulee uusi päivä, yön jälkeen aamu ja sateen jälkeen pouta. "Everything will be okay in the end. If it´s not okay, it´s not the end!"

Kuvitukseksi toivottiin kuvaa, joka ei olisi perinteinen blogikuva. Noh, minullakin on tapana hävittää kamerasta kaikki ylimääräiset kuvat, koska muistitila on niin rajallinen. Muissa tilanteissa olen yleensä aina kameran takana enkä edes halua, että minua kuvataan. Joten tämmöinen kasvokuvista koottu kollaasi saa toimia nyt kuvamateriaalina:) Se on filteroimaton ja kuvaussession kuvista on poistettu ainoastaan ne, joissa olen silmät kiinni.

Nyt kuitenkin toivottelen teille kaikille oikein mukavaa lauantain ja viikonlopun jatkoa <3 Huomenna on taas kiva päivä tiedossa, jippiajei:)


dnRdarL0QGO4AZm0qJjn%w




5.2.2016

Dermalogican retinoli ja kokemuksia siitä

Dermalogica pyysi tammikuun alussa minua testaamaan heidän uutta tuotekehityksen helmeä eli Overnight Retinol Repair -tehoainetta. Se on suunniteltu nimenomaan ikääntymistä vastaan ja  nopeuttamaan ihon uusiutumista. Suostuin ilman muuta, koska olen aina arvostanut Dermalogican aika korkealle ihonhoitotuotteiden saralla ja nimenomaan heidän teknologiansa ansiosta.

Kyseistä retinoli -tehoainetta käytetään vain öisin ja hyvin tarkkoja ohjeita noudattaen. Koska retinoli on vahvaa ainetta, sen parina käytetään Buffer Cream -voidetta  retinolin aiheuttamaa ihoärsytystä lieventämään. Minun mittasuhteeni oli aluksi 1:4 eli yksi osa retinolia ja 3 osaa Buffer Creamia. 

Ennen kuin aloitin retinoli -kuurin, teki Dermalogican asiantuntija minulle ihoanalyysin ja tietysti kyseli myös omia ihonhoitotottumuksiani. Minun ongelmahan on helposti kiiltelyyn taipuva sekaiho, samoin silmänaluset, hamsterinpussukat ja ihohuokoset, jotka ovat niitä ikääntymisen mukanaan tuomia "ihanuuksia". Mutta yleisesti ottaen iho on ihan hyvässä kunnossa.

Ensimmäisen kerran, kun levitin retinoliseoksen iholleni, alkoi poskissa nipistellä ja kihelmöidä. Siitäkin huolimatta, että meikäläisen iho ei vähästä säikähdä. Mitään sen kummallisempaa reaktiota tai ihoärsytystä ei ilmennyt ja jo muistaakseni neljäntenä iltana tein seoksen jo mittasuhteilla 1:2.  

Tänään perjantaina kyseinen uusi retinoli -tuotepari lanseerattiin lehdistölle ja minäkin olin mukana  niin livenä kuin videon muodossa kertomassa käyttökokemuksistani. Nauhoitin tilaisuutta varten tosiaan muutaman videon, jotka sitten leikattuna versiona esiteltiin tänään kauneustoimittajille. Olipas hassua katsoa itseään ruudulta siinä muodossa.. 

Mukana oli myös Suomen "kauneusguru" Mariela Sarkima (nainen Hair Biblen ja Make Up Biblen takana). Mariela oli kertomassa Dermalogica -kokemuksiaan ammattilaisen näkökulmasta, hän kun vannoo erityisesti brändin primer -tuotteiden nimiin.

Sovimme Marielan kanssa etukäteen, että tulen paikalle ilman pohjameikkiä, pelkästään silmämeikissä siis. Mariela demonstroisi minun kasvoilleni eri primereita (eli meikinpohjustustuotteita), jotta jokainen paikallaolija pääsisi vertailemaan niitä. Enpä muista, milloin olisin viimeksi tepastellut kaupungilla (puhumattakaan seissyt kauneustoimittajien edessä) ilman meikkiä eli en ole kyllä todellakaan omalla mukavuusalueellani au naturel -lookissa.. Eikä Mariela meinannut uskoa, että todellakin olin ilman meikkiä, paljaana kuin dinosauruksen maasta kaivetut luut. Ja se lienee pakko uskoa, koska sekä Mariela että Dermalogican naiset olivat samaa mieltä. Iho vaan on merkittävästi paremmassa kunnossa kuin lähtötilanteessa tammikuun alussa. 

Kuukauden retinoli -kuurin ansiosta koin parikin merkittävää hyötyä. Ensinnäkin ihon herkkä kiiltely loppui aika varhaisessa vaiheessa. Meikki on jo parin viikon ajan kestänyt koko päivän, aamusta iltamyöhään ilman minkäänmoista korjailua! Ja se on meikäläiselle iso ja ihan uusi juttu. Toinen merkittävä hyöty on nimenomaan ihon värierojen silmiinpistävä tasaantuminen. Iho on väriltänsä ja laadultansa nyt niin hyvässä kunnossa, että periaattessa voisin hyvinkin tepastella ulkosalla ilman meikin häivää kasvoillani ja siltikin näyttää ihan ookoolta.

Olen ihan retinolikoukussa ja oikeastaan vähän yllättynytkin! Kyllä Dermalogica on maineensa väärtti:)

*Tuotteet saatu blogiyhteistyön tähden.

P2052045
Mariela Sarkima kuvissa vasemmalla.

P2052042

Hydrablur with Primers FNL


^SkinPerfect Primer: Ikääntyvän ihon primer, joka tasoittaa ihon sävyä ja heleyttää ihoa. Selkeästi. Mariela käyttää kyseistä primeria esim. häämeikin pohjustustuotteena luomaan nimenomaan kauniin heleän lopputuloksen.
HydraBlur Primer: Kosteuttaa, jättää mattapinnan ja tasoittaa ihon pintaa sekä sävyä. Blurraa kivasti ihoa ja tasoittaa mm. ihohuokosia. Kevyesti peittävä mikrokapseloidun sävynsä ansiosta. 
Redness Relief: Neutraloi punoitusta (väriltänsä vihreää), lievittää ärsytystä ja suojaa ihon herkistymiseltä. 

2.2.2016

Behind the scenes - January overview

Ajattelin ottaa tänä vuonna (uuden blogivuoden kunniaksi) käyttöön upouuden kategorian eli "Behind the scenes", jota tulen päivittämän aina kuukauden päätteeksi. Ajatus lähti liikkeelle, kun aloin koota yhteen tai kahteen postaukseen koko vuotta 2015. Eihän se nyt yhteen tai kahteen eikä kolmeenkaan postaukseen mahdu todellakaan. Täällä taustalla kun tapahtuu lopulta aika paljonkin asioita, jotka eivät välttämättä semmoisenaan päädy tänne blogiin tai joissa ei ehkä ole aineksia kokonaiseen postaukseen. Uudessa kategoriassa otetaan aiheita rennommalla ja toivottavasti henkilökohtaisemmalla otteella ja tuodaan esiin asioita vähän toisenlaisessa valossa. Toivottavasti pidätte ja saatte jotain "uutta" irti meikäläisestä.

No mutta. Vuosi pyörähti käyntiin aika tapahtumarikkaalla tammikuulla. Poikkesin huikean tyylikkäästi sisustetussa Beunock Oy:n showroomilla pariinkin otteeseen ja otin joitakin kivoja tulevan syksyn uutuuksia kuvauslainaan. Beunock edustaa mm. Ichy ja Broadway -brändejä. Showroomilta kuvauslainassa olleitten vaatteiden asupostauksia löytyy mm täältä, täältä ja täältä

P1132639

Tammikuussa Kekkilä järjesti myös ihanan ja yllätyksellisen lehdistötilaisuuden Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. En ole tainnut koskaan nähdä yhdessäkään lehdistötilaisuudessa niin paljon toimittajia kuin tässä kyseisessä tilaisuudessa. Se alkoi luomua ja raakaravintoa sisältävällä aamiaisella ja huipentui kivaan workshoppiin, jossa saimme askarrella itsellemme niin tyylikkäät viherkasviasetelmat kuin vain suinkin osasimme. 

Kaiken kaikkiaan, innostus puutarha -harrastukseen on kasvava trendi ja kukat näyttelee niin muotibusineksessa kuin sisustuksessakin yhä vaan suurempaa ja merkityksellisempää roolia. 

P1142649

YourFACE´n kanssa jatkamme vielä yhteistyötä ja kävin palaveroimassa kevään kuvioista heidän showroomillaan Aleksi 13 -tiloissa Aleksanterinkadulla. Ihania ihania mallistoja on tuloillaan tiiviiseen tahtiin ja sain niistä jo esimakua tässä tapahtumassa. Mallistoa uusitaan hyvinkin tiuhaan, paljon tiuhempaan kuin monien muiden brändien mallistoja.  Your FACE´n myymälöissä on siis lähestulkoon aina uutta tarjolla, kun poikkeat heidän liikkeissään. Your FACE´n tammikuussa liikkeisiin tulleita uutukaisasuja postasin tässä, tässä ja tässä postauksessa.

P1142662

Dr. Hauschka järjesti myös kivan lehdistötilaisuuden, jossa maahantuoja esitteli heidän mallistoihinsa maaliskuun alussa tulevia vanhoja tuttuja tulokkaita. Asiakkaat ovat nimittäin vaatineet joittenkin "retrotuotteiden" palauttamista takaisin tuotantoon ja niinhän jokainen asiakasystävällinen firma tekee: kuuntelee asiakasta ja ottaa heidän arvokkaista vinkeistään vaarin. 

Uudelleen tulemisen kokee Comeback look -kokoelmassa seuraavat tuotteet: 
- poskipuna duo (2009), 
- Balancing Teint Powder -puuteri (2011), 
- Huulipuna Novum 08 maple glow (2012), 
- Luomiväri trio (2013) ja 
- Kajal Eyeliner 08 taupe -silmienrajauskynä (2014). 
Nämä suositut tuotteet on yhtenäistetty kauniilla, modernilla ulkopakkauksella yhdeksi lookiksi.

Tilaisuudessa oli kansainvälistä tunnelmaa, kun Dr. Hauschkan kansainvälinen meikkitaiteilija Karim Sattar esitteli uutuustuotteiden avulla tehtävää meikkiä. Mallina oli kuvankaunis Jenni Pupulandia -blogista.

P1192941

No sitten vähän kauemmaksi eli Berliiniin. Kävin tosiaan päivän reissun Berliinissä, itse asiassa tiirailemassa ensi syksyn muotitarjontaa kansainvälisillä muotimessuilla Panoramassa. Lähdin aamuvarhaisella matkaan ja tulin iltamyöhällä kotiin. Onnekseni sain matkustaa businessluokassa, jossa Euroopan lyhyillä lennoilla parasta antia on nimenomaan sen ruokatarjonta. Oli oikeasti todellista luxusta nautiskella ihanan rauhallinen samppanjalla kruunattu aamupalahetki ja olla perillä, kun se korjattiin pois. 

Panoramasta voisin tehdä kyllä itse asiassa ihan oman erillisen postauksen, mutta näin yhteen lauseeseen summattuna voisin sanoa sen, että ensi syksynä on tarjonta aikalailla samansuuntaista kuin viime syksynäkin - paljon neuleita ja pitkiä neuletakkeja, karvasomisteita oli ehkä enemmän kuin edellisenä syksynä, värit harmonisia ja materiaalit ylellisiä. Neuleitten mallit olivat kyllä enemmän loose -henkisiä kuin mitenkään liiallisesti istuvia tai ihoa mukailevia.. Pitkiä liivejä ja culottes -housuja oli myös yllättävän paljon tarjolla, samoin parkatakkeja, kevytuntskareita ja ihania ihania pipoja ja myssyjä. 

Berliinissä oli muuten lunta maanpeittona ja pari pakkasastettakin:)

P1202947

P1202955

P1202958

Semmoinen tammikuu 2016 noin niinkuin kulissien takaa katsottuna. Oliko tämä mielenkiintoista luettavaa ja antaako se mitään uutta lukijan silmin katsottuna? Mitenkäs teidän tammikuu muuten sujui? 





1.2.2016

White tee

Minun vaatekaapissa ei ole ollut vuosikausiin ihan perusvalkoista t-paitaa. Syynä on varmastikin ollut se, että niitä on niin pirun vaikeaa pitää valkoisina. Näen valkoisissa paidoissa aina ensimmäisen pesun jälkeen sellaista nuutunutta yleisilmettä, enkä suostu laittamaan sellaista enää päälleni. Ne vaan häviää vaatekaapista vähin äänin.

Yksi syy valkoisten t-paitojen vähälle käytölle on myös se valitettava fakta, että niitä on yllättävän vaikeaa löytää. Kun paidassa ei saa olla mitään kuviota, siinä pitäisi olla sopivan kokoinen v-aukko ja hihojenkin pitäisi olla kohtuullisen hyvin istuvat, on yhtälö vähintäänkin haasteellinen. Ja kun vaatimustasoa nostetaan vielä sillä, että paita ei saa "soida" päällä, niin valikoimat käyvät yllättävän vähiin.

Katsotaan nyt kuitenkin rauhassa, mitä tämä kevät tuo valkoisten t-paitojen valikoimiin. Bik Bokilta löysin mielestäni oikein mainion vaihtoehdon ja kylläpäs tuntui hyvältä ajatus pukea se mustien housujen kanssa. Niin yksinkertaista, mutta niin raikasta.

I haven´t had a basic white tee in my wardrobe for years. Maybe because it is so hard to keep it as white as the new one used to be. It just tend to lose it´s freshness right after the first washing. But also because it´s quite challenging to find a simple white tee from clothing store´s offerings.

I was lucky when I finally found my perfect one from Bik Bok and combined it with my black trousers. So simple and so fresh.  

IMG_3069

White tee: Bik Bok
Trousers: Massimo Dutti
Watch: Kenneth Cole
Necklace: Oasis

IMG_3074

IMG_3068

IMG_3077


28.1.2016

All blue

Vaikka ulkona on tosi harmaata, synkkää ja sateista, on mieli jotenkin tosi korkealla. Olen varmaankin vähän vinksahtaneella asenteella varustettu tapaus, koska eilen sattui pari ikävää vastoinkäymistä, mutta jotenkin ne piristi ihan mahdottomasti. Minusta epäonnistumiset ja vastoinkäymiset on oikeastaan elämän suolaa. Niistä täytyy ottaa oppia tulevaisuutta varten ja ne täytyy hyväksyä, koska paljon tekevälle tuppaa aina tulemaan eteen niitä ikäviäkin aallonpohjia. Ne on oikeasti niitä tilanteita, joissa on mahdottomasti oppimisen paikkoja tarjolla, jos vaan haluaa ne hyödyntää ja ajatella niin. Olen luonteeltani sellainen, että saan jotenkin ihan käsittämätöntä voimaa aina, kun jokin asia menee pieleen. Sellaiset tapahtumat on minulle varsinaisia energianlähteitä ja joskus suorastaan odotan niitä. Ja nyt en tietenkään puhu mistään terveyteen tai yleensä ihmisiin liittyvistä asioista.. 

Eilisen energialatauksen ansiosta muuten siivosin illalla meidän "korkean" kodin ja leivoin vielä pullaa sen päälle:) Meillä kun on kotona 52 rappusta, niin siinä kuulkaa hiki virtaa, kun kulkee niitä ylös ja alas imuri käsivarsilla.

Mutta hei, muistattehan, että saatte shoppailla Niken verkkokaupassa aletuotteita nyt vielä extra 20% lisäalennuksella, kun käytätte koodia HO116. Itse tilasin sieltä tämän takin (klik) ja nämä ihanat marmorikuviolliset trikoot (klik).  

No sitten vielä muutama sananen tästä asusta. Käytin nyt vasta ensimmäistä kertaa viime kesänä Cannesista Massimo Duttin liikkeestä ostamiani sinisiä housuja. Ostin nimittäin samaiset myös mustana ja niitä on tullut käytettyä useamminkin. YourFACE´n tummansinisen sifonkipaidan kanssa nämä indigon siniset pökät käy yhteen minusta tosi hyvin. Sain muuten sähköpostiin YourFACE´n uutiskirjeen, jossa kerrottiin, että tämäkin kevään uutuuspaita on nyt juuri 15%:n alennuksessa eli jos ette vielä ole hakeneet omaanne, käykää se nyt hakemassa. Ihan supermonikäyttöinen paita, joka käy ihan kaikenikäisille. Siskontyttö Siiri haluaa aina kaivella minun vaatevarastoni ja kas kummaa, hän halusi lainata juuri tätä kyseistä paitaa:) Hän on muuten juurikin tänään 19 vuotta <3 Ja voisin hyvin kuvitella paidan myös äitini ylle.

No mutta, eipä tällä kertaa muuta. Alan tässä loppuviikosta työstää vielä yhtä lupaamaani viime vuoteen liittyvää postausta ja toki monta muutakin juttua on työn alla:) Blogini siirtyy myös tässä lähitulevaisuudessa oman domainin alle samassa yhteydessä, kun täällä blogissakin tehdään pienehkö kevätsiivous. Mutta siitä myöhemmin vielä lisää infoa, kunhan asia on ajankohtaisempi. 

Mukavaa viikonlopun odotusta teille kaikille <3 Mitäs tykkäätte minun ja Siirin asuista? 

P1252013

Shirt: YourFACE
Trousers: Massimo Dutti
Heels: BilliBi
Necklaces: Oasis and Banana Republic

P1252011

P1223087

Shirt: YourFACE
Trousers: Only
Boots: Timberland (clic)
Bag: Tory Burch

P1251995

26.1.2016

Official black dresses


Viikonloppu mennä hujahti näin jälkeenpäin ajatellen ihan liian nopeaan. Lähdimme reissuun perjantaina ennen kukonlaulua ja olimme Oulussa systerin luona jo ennen yhdeksää aamulla.  Emme ehtineet juurikaan muuta tehdä kuin syödä aamupalaa ja laittautua puolelta päivin alkanutta väitöstilaisuutta varten. Pukeuduimme systerin kanssa molemmat (toistemme valinnoista tietämättöminä) mustiin mekkoihin, jonka systeri asusti helmikoruin ja minä (teko)turkiskauluksella. Halusin jotain lämmikettä ylle mahdollisesti kylmän sairaalan auditorion varalle.. 

Itse väitöstilaisuudessa oli monenlaista väkeä, koska tilaisuus on julkinen eli kaikelle kansalle avoin. Pääasiassa siellä oli sairaalan henkilökuntaa ja ehkä jotain opiskelijoita myös joukossa. Yleisön pukeutuminen oli siis hyvinkin vapaamuotoista ja kutsuvieraat oli ehkä enemmänkin siihen panostaneet. Tai no, panostaneet ja panostaneet.. Minähän olin omassa "turvamekossani", joka päällä ei tarvitse miettiä, onko etiketti hallussa vai eikö se ole. Minun mekko on Banana Republicilta ja se on jo muutaman vuoden takaa.

Väitöstilaisuus on perin muodollinen tilaisuus ja se muistutti tai ainakin minulle tuli mieleen jollain tapaa tuomioistuinsali. Tuomarin paikalla istui kustos, syyttäjän paikalla vastaväittelijä ja itse väittelijä istui todistajan paikalla. Olihan se tavallaan jonkinsortin julkinen oikeudenkäynti sekin.

Illalla oli vuorossa vastaväittelijän kunniaksi järjestetty karonkka, joka oli pelkästään kutsuvieraille tarkoitettu tilaisuus. Söimme hienosti ja joimme, noh, "paljon". Karonkka on iltapukujuhla eli sain vihdoinkin käyttää sitä Nykistä ostamaani iltapukua, josta olen täälläkin muutamaan otteeseen maininnut:) Juhla-asusta nyt ei tietenkään ole kuin yksi ravintolan vessassa yöllä otettu rakeinen kännykkäkuva, jonka voitte käydä katsomassa Instagramin puolelta eli tästä näin, klik. Ei vaan tullut mieleen kuvata sitä..

Lauantai menikin sitten toipuessa osittain harakoille tai hyväntekeväisyydelle ja kotiuduimme sunnuntaina jo heti aamupäivällä. Helsingissä oli muuten vastassa ihan mahdoton pyry..

No mutta, onneksi sain napattua nämä Oulun yliopistollisen sairaalan käytävillä otetut kuvat minusta ja systeristä, olkaatte hyvät. Minulla on väriläiskänä Marimekon pieni laukku ja sysse nappasi käsiinsä kukkakimpun. Eipähän näytetty ihan muukalaisilta:)

P1223084

My sister´s outlook:
Dress: Hugo Boss
Heels: Hugo Boss

My outlook:
Dress: Banana Republic
 Faux fur scarf: DIY (similar here, clic)
Clutch: Marimekko

P1223075

P1223073

P1243186


Seuraa blogiani Bloglovinin avulla
a:hover{ font-style: italic; }