19.10.2014

Sneak Peak - Home decoration

En ole tehnyt vielä kovin montaa juttua meidän uudesta kodista, jossa olemme asuneet jo seitsemän kuukautta. Jos aikaisemmin tekemäni jutut aiheesta kiinnostavat, niin käyppä kurkkaamassa niitä tästä, tästä, tästä, ja tästä.

Rakensimme siis hiljattain omakotitalon, jossa teimme hurjasti myönnytyksiä sen sijainnin nimissä.  Se ei ole kaikilta osin sellainen, josta olisin aina unelmoinut, koska tunteiden sijaan priorisoin näin mittavissa investoinneissa aina järjen tunteiden edelle.

Tontti on pieni ja sille rakennettu koti hurjan korkea. Koska tila on niin haasteellinen, olen tarvinnut sisustamisessa ulkopuolisen apua.  

Kesäloman aikana heinäkuussa Vepsäläisen sisustussuunnittelija Lari Vanninen vieraili meillä, teki sisustussuunnitelman ja siinä sitten kesän ja syksyn aikana olemme hiljalleen sitä toteuttaneet. Homma eteni niin, että Lari teki ehdotelmia, joita me sitten yhdessä säädimme hänen avustuksellaan meille sopiviksi. Suunnitelman suuret linjat (eli käytännössä kalusteiden paikat ja värimaailma) tuntuivat heti omilta, ja suurimmat säädöt tehtiin tietysti kalusteiden kanssa. Kalusteissa halusimme sellaista cosy -henkeä ja tottahan niiden piti olla omalle lompakolle sopivat.

Koti ei saa olla liian hieno paikka, jossa pitäisi varoa, mitä missäkin tekee tai missä istuu. En kaipaa kodista sisustuslehtiä varten tehtyä showroomia - kuvausareenaa, jossa pitäisi aina kaiken olla puts ja blanc. Sen tähden minusta ei saa tekemälläkään mitään sisustusbloggaajaa, koska en yksinkertaisesti halua enkä kyllä viitsisikään olla kotona siivousrätti aina toisessa kädessä ja kamera toisessa. Kodin pitää näyttää ja tuntua kodilta ja sen pitää tuottaa hyvää mieltä asukkailleen. Vain kunkin talon asukkaat tietävät itse, mitä se heidän arjessaan tarkoittaa. Joku oikeasti viihtyy imurin varressa ja kokee mielihyvää, kun siivousrätti on aina käden ulottuvilla ja se hänelle suotakoon. Minä vaan en ole sellainen. Ehkä senkin tähden niitä kotijuttuja ei aina ole tässä blogissa tarjolla:)

Muistan lapsuuden lomareissulta erään perheen, jonka kotona lapset eivät saaneet edes istua olohuoneen sohvilla, vaan heidän piti istua olkkarissa lattialla! Sohvat oli mukamas liian hienot lasten istuttaviksi. En ymmärtänyt silloin enkä kyllä ymmärrä vieläkään, miten jossain kodissa voi olla asioita, joita pitäisi suojella sen omilta perheenjäseniltä. Voi että se tuntui pahalta jo silloin pikkutyttönä! 

No mutta enihau. Syksyn aikana on joka tapauksessa luvassa enemmänkin juttua meidän kodista - olen mukana parissakin projektissa siihen liittyen. Tässä kuitenkin jo vähän esimakua siitä, mitä tuleman pitää.

^Kuvassa näkyy osa meidän keittiötä. Se on otettu olohuoneesta, joka on pari metriä keittiön alapuolella. 

^Olkkarin sohva on todellakin oleilua varten.

^mm Minä määrään tässä kodissa. Oliskohan muuten talon rouvalla ollut jumppahetki olkkarin matolla ja apuvälineet jääneet sitten keskelle lattiaa..Mitenkäs nyt näin sattui..

18.10.2014

Poncho ja Overknee -saappaat

Muistatteko kun tein postauksen, jossa kerroin hankkineeni ylipolvensaappaat ja kuinka olin poiminut Pinterestistä inspiraatiokuvia, miten niitä sitten yhdistelisin. No, se inspiraatiokuva löytyy muistin virkistämiseksi tämän postauksen lopusta.

Ensimmäisen oman inspiraatiokuvan olenkin jo toteuttanut, kas tässä näin. Siinä yhdistin saappaat  Mangon farkkumekkoon. Lopputulos olisi taatusti hieman käyttökelpoisempi, jos saappaiden kanssa olisi mustat paksut sukkikset. Silloin saappaan ja säären rajaa ei edes huomaisi ja jalat näyttäisi hurjan paljon pidemmiltä. Mutta toisaalta, asun juju on nimenomaan säären ja saappaan selkeässä rajassa.

Tällä kertaa poimin inspiskollaasista varastettavaksi toteutettavaksi Olivia Palermon tyylinäytteen, jossa hän yhdistää ponchon ja ylipolvensaappaat aika toimivalla tavalla keskenään. Mitäs tykkäätte tästä tyylivarkaudesta?


Päälläni oleva Noa Noan villainen poncho, josta myös tein juttua jokin aika sitten, oli kyllä melkoisen metsästyksen tulos. En raaskinut ostaa sitä täyshintaisena ja aloin seurata, josko se tulisi jonain kauniina päivänä vaikkapa (super)alennukseen. No eihän se tullut ja yhtenä päivänä sitä ei enää löytynyt mistään.

Köpiksen lentokentän Noa Noan liikkeestä sitten bongasin samaisen ponchon, mutta en raaskinut ostaa sitä sieltäkään, koska hinta oli nettikauppaakin kalliimpi. Sovitin ja ihastuin, mutta hinnan tähden ajattelin, että olkoon.

Sen verran tämä poncho kiusasi ajatuksissa, että kävin vielä Helsingin keskustan Noa Noan liikkeessä kyselemässä, mutta heidän valikoimissaan ei tätä yksilöä ollut. Sitä oli kuulemma kyselty kyllä jo heiltäkin..

Kunnes sitten eräänä päivänä bongasin ponchon taas Bootzin nettikaupasta - olisivatko tilanneet lisää, tiedä häntä. En alkanut enää odottaa, vaan tilasin sen täydellä hintaa ja sain sen viimeisen kappaleen. Eli nyt se on sitten minulla, jee!

Poncho on 80% villaa ja on kyllä hurjan lämmin! Malli on sopivan mittainen ja kaulus niin korkea, että huivia tämän kanssa ei tarvita.

Bootzin nettikaupasta tosiaan tämä Noa Noan poncho oli valitettavasti loppunut, mutta Zalandolta bongasin muutaman todella kivan yksilön, vaikka tämä ihana viittamainen takki, klik* tai sitten tämä Polo Ralph Laurenin neuleponcho*, josta mainitsin jo aikaisemmassa juttussani. Kallishan se on, mutta varmasti pehmeää, merinovillaa.


Ylipolvensaappaat on siis Zign -merkkiset* ja ne on sitä keinonahkaa, josta jokin aika sitten vähän soimasin itseäni. En vaan halunnut hankkia mitään huisin kalliita versioita, koska oletettavasti kyllästyn tähän pintamuoti-ilmiöön kohtuullisen nopeasti. Silläkin uhalla, että onhan näitä ylipolvensaappaita näkynyt naistenlehdissä, blogeissa ja katukuvassa jo useamman vuoden ajan. En vain tunne oloani ihan omaksi ja kotoisaksi näissä turhan sexy -systeemeissä..

Sexyt tai ei, jäljellä on vielä kolmas "tyylikaappaus", kun hyökkään keskimmäisen inspiraatiokuvan kimppuun. Voi että se näyttää kivalta ja tottahan minulla on jo päässäni idea, miten kokoan asun palat yhteen omaan tyyliin sopivaksi. Toteutan sen tässä syksyn aikana eli wait and see:)



Poncho: Noa Noa
Nahkahousut: Selected Femme
Ylipolvensaappaat: Zign
Aurinkolasit: Ray Ban
Laukku: Fendi
Hansikkaat: Zara


Tähdellä merkityt linkit (*) ovat adlinkkejä ja johdattelevat Bootzin tai Zalandon nettikauppaan.

17.10.2014

Salaharrastus

Nykyään taitaa olla aika trendikästä tehdä jotain salaa eli ikäänkuin piilossa. Harva se viikko saamme lukea tabloid -lehtien otsakkeista vaikkapa julkkisten salaeroista. Miten voi ihminen erota salaa? Jos pariskunta eroaa ilman että asiaa hehkutetaan naistenlehtien tai tabloidien etusivuilla - onko se sitä salaa eroamista? 

Ihan sama, minua ei oikeasti hetkauta suuntaan eikä toiseen minulle vieraiden ihmisten eroamiset tai yhteenliittymiset. Toimittajien keksimä salaisuus -termi tuo siihen vain niin jännittävän ja ihmeellisen sävyn, jopa vähän typerän, tai ainakin raflaavan.

No joka tapauksessa, siitä inspiroituneena minäkin ajattelin kertoa teille omasta salaharrastuksestani. Sellaisesta, jota en ole aikaisemmin teille kertonut eli eikö se silloin ole ansaitusti salaisuus -termiin oikeutettu teon eli harrastamisen muoto? 

Ja sitten se paljastus: Olen salaparturoinut puolisoni hiukset jo vuosien ja vuosien ajan. Mitäs siihen sanotte? 

Se lähti aikoinaan liikkeelle ihan kokeilemisen halusta ja tietysti myös siitä, että se oli niin helppo vaihtoehto. Me molemmat olemme samanlaisia työnarkomaaneja ja parturissa käynti tuntui olevan hänelle aina vähän hankalaa järjestää. Ja kun hän ei todellakaan vaadi hiuksiinsa mitään nuorisomuotileikkauksia eikä piittaa viimeisimmistä trendeistä, ei parturin roolissa olevankaan tarvitse olla hiusakatemiaa käynyt tukkatohtori. Ihan juristinkin tutkinto riittää:)

No sitten niistä vehkeistä. On selvää, että kotiparturilla täytyy olla kunnolliset vehkeet, jotta lopputulos on vähintäänkin siisti. Aluksi käytin apuvälineinä sekä saksia että hiusleikkuria, kunnes erään Italian loman yhteydessä hän poikkesi pikaparturoinnissa ja siellä herrahenkilö käytti pelkästään leikkuria. Hänen inspiroimanaan minäkin jätin sakset pois ja siirryin pelkkään leikkuriin. Sen terää on nimittäin helppo käyttää myös saksien roolissa.

Meillä alkoi vanha laite reistailla eikä jeesusteippikään pitänyt sen osasia enää kasassa eli oli todellakin uuden laitteen hankinnan aika. Satuin olemaan oikeassa paikassa oikeaan hetkeen (eli Remingtonin järjestämässä blogitilaisuudessa jokunen viikko sitten) ja sain Remingtonilta heidän uuden, lokakuussa myyntiin tulleen miesten hiustenleikkurin testattavakseni. 

Ensimmäinen käyttökerta on nyt takana ja voin vilpittömän rehellisesti sanoa, että kylläpä on hyvä laite! Se on tehokas, hiljainen ja terät on terävät kuin partaveitsi. En edes tiennyt, että Remingtonilta saa myös miesten tuotteita, koska olen jotenkin mieltänyt merkin vain naisten etuoikeudeksi.

Virtually Indestructible Hair Clipper on Remingtonin kaikkien aikojen tehokkain hiusleikkuri ja sen design on minusta oikein kaunis (jos näin voi tässä yhteydessä sanoa, heh). Pakkaus sisältää 11 kampaosaa (joista itse käytän vain yhtä) sekä maskuliinisen työkalupakkimaisen säilytyslaukun. 

Eiköhän näitä Remingtonin miesten hiusleikkurisettejä saa ihan marketeista ja tavarataloista. Hintakin on minusta laatuun nähden varsin kohtuullinen eli 99,95 euroa. Päihittää mennen tullen kalliimmatkin kilpaveljensä!

Aika hyvä idea isänpäivälahjaksi, by the way!





13.10.2014

Lumoan pitsisomistemekossa

Onko teille kotimainen Lumoan -brändi tuttu? 

Minulle se oli ihan uusi tuttavuus, kunnes ihastuin työkaverini päällä hänen upouuteen Lumoan mekkoonsa. Itse asiassa tähän samaiseen, mutta mustana. Oli ihan pakko saada itselle samanlainen, mutta toki erivärisenä, kun kerran värivalikoimaa oli tarjolla. Mustakin on ihan mielettömän kaunis ja enemmän busineshenkinen kuin tämä korallinen versio.

Tämä ihanainen Säde -mekko on 100% orgaanista puuvillaa ja sen malli on hennosti a-linjainen. Aivan erityisen ihastuttavan mekosta tekee sen söpöt pitsikoristeet ja 3/4 -mittaiset hihat. Ne viimeistelee mekon ja antaa sille sen kaivatun pisteen iin päälle. Ilman pitsisomisteita mekossa ei oikein olisi jujua.

Lumoan on muuten mukana mallistonsa kanssa I Love Me -messuilla, jonne minäkin tulen tänä vuonna ihan vain tavallisena messuvieraana:) Messut on ensi viikonloppuna eli varatkaa ihmeessä kalenterista "pieni" lovi messuja varten!

Syksyistä viikkoa toivottaen!



Dress: Lumoan
Heels: Unisa
Watch: Michael Kors

12.10.2014

New York - hankintalistalla

Lähden New Yorkiin marraskuun puolen välin kieppeillä, ensimmäistä kertaa elämässäni. Olen käynyt  useammankin kerran toki John F. Kennedyn lentokentällä, mutta nyt pääsen tutustumaan ensimmäistä kertaa tähän paljon hehkutettuun kaupunkiin.

Matka sattuu ajoitusmielessä ihan täydelliseen hetkeen. Joulu lähestyy eli pääsen tekemään jo siinä vaiheessa ensimmäisiä joululahjahankintoja. Ei todellakaan tyypillistä meikäläiselle, joka on tottunut tekemään hankintansa ehkä noin päivää ennen aattoa.. Ajoitus on täydellinen myös omaa lomantarvetta ajatellen. Koulutusjakso on takana ja tiukka pakerrusvuosi saatu onnellisesti päätökseen eli loma tulee todellakin tarpeeseen.

Olemme Nykissä vain muutaman päivän, koska puolisoni on siellä aika pikaisella työreissulla. Mutta eipä se mitään, tehokas ajankäyttö on meikäläisen vahvuuksia:)

Ihan varmaa on, että ostan reissulta vähintäänkin yhden korumaisen rannekellon. Koska omistan jo Michael Korsin ruusukultaisen, hopeisen ja kultaisen kellon, ajattelin täydentää kokoelmaani vähän enemmän pintamuotiväreillä eli kellolla, jonka kellotaulu on väritetty jollain kivalla syksyn värillä. Minusta tämä kellomuoti on laskettavissa samaan kategoriaan, johon kuuluu värikkäillä peililaseilla varustetut aurinkolasit. Ne taitaa olla nopeasti ohimenevä pintamuoti-ilmiö, kuten ehkä tämä värikäs kellotaulutrendikin.. Aikapa sen näyttää.

Muita hankintoja en ole sen kummemmin miettinyt, vaan lähden reissuun avoimin mielin. Ehkä jotain elektroniikkaa voisi hankkia, riippuen hintatasosta, tai ehkä jonkin objektiivin kameraan. Ehkä pienen Samsungin minijärkkärin, joka olisi matkalla aika oiva kumppani, verrattuna omaan "tiiliskivikameraani". Hintatasoltaan ne näyttäisi olevan siellä saman verran Dollareissa kuin Suomessa Euroissa. 

Mutta siis, jos shoppailu innostaa, niin sitten tehdään sitä, jos ei, niin jotain muuta. Eiköhän New York tarjoile jotain jokaiseen makuun.

Jos te lähtisitte Nykiin juuri nyt, niin mitä löytyisi hankintalistalta?

11.10.2014

Nyt on lokakuu ja minusta näkee sen

Tässä sitä kuulkaas ollaan! Vapaana kuin taivaan lintu. Tuntuu, että ihan mahdoton taakka on tipahtanut harteilta, kun kotiuduin torstaina paripäiväiseltä Köpiksen reissulta. Vuoden verran pakerrettu projektityö on esitelty ja luovutettu tilaajalle ja koulutusohjelma sen myötä siirretty muistojen albumiin. 

Kävin muuten tiistaina hammaskirurgin veitsen alla. Ja voin sanoa, että olen kokenut elämässäni mukavampiakin hetkiä. Kyse oli yhden takahampaan juurihoidosta, jota tavallinen hammaslääkäri ei kyennyt tekemään.. Meinasin nimittäin alkaa panikoida kesken toimenpiteen, kun ennalta ilmoittamatta suu suojattiin paksulla muovilla eli sain hengittää vain nenän kautta. Eihän siinä mitään, mutta kun olen aina kärsinyt helposti tukkoon menevästä nenästä ja panikoin, että näin tapahtuu tälläkin kertaa. Sain psyykata itseni suunnilleen jonnekin toiseen todellisuuteen, etten olisi ajatellut asiaa liikaa ja pyytänyt lopettaa koko touhun.

Tanskan reissu oli vähintäänkin tiukkaa settiä. Aamulennon tähden ylös klo 4.30 ja työt jatkui pitkän päivän ajan aina yön pikkutunneille saakka. Me viilattiin ja viilattiin, harjoiteltiin ja harjoiteltiin seuraavan aamun projektityön luovutuksen hetkeä. Siitä loputtomasta puskemisesta kiitän kyllä muun maalaisia kolleegoitani! Sellaiseen en ole Suomessa tottunut. Olihan se esitys niin materiaaliltaan kuin esitystavaltaan lopulta ihan täydellinen, se on pakko tunnustaa. Parempaan en olisi pystynyt.

Koska viikko on ollut taas kohtuullisen työntäyteinen ja moni yö jäänyt valitettavan vähäuniseksi, olen ollut ihan mahdottoman uupunut koko loppuviikon ajan. Sen tähden kuvituksenakin on tällä kertaa meikäläisen sijaan meidän perheen linssilude eli Leo. 

Leosta puheenollen, se on kohta jo viisikuinen koirapoikanen. Ja niin superihana että ei kuulkaa sanat meinaa riittää! Se on luonteeltaan ihan älyttömän energinen ja niin ihmisrakas. Mun pusupoika:) Se ymmärtää jo vaikka mitä komentoja (antaa vaikkapa pusun, kun sitä pyytää), mutta suurimmat haasteet on ehdottomasti haukkumisen kanssa. Se haukkuu ihmisiä, se haukkuu muita koiria, jopa syksyn lehtiä, jos ne sattuu liikahtamaan tuulen mukana.. Meidän pikku rähisijä.

Huomenna olisi tarkoitus saada vieraita tänne blogiin, jännää! Minulla on nimittäin uusi objektiivi (Canonin 50mm/1,4), jolla nämäkin kuvat on otettu eli tuskin maltan odottaa, että pääsen kuvaamaan huomenna mun vierasta, jee!

Parin hyvin nukutun yön jälkeen olo on kuin uudesti syntyneellä eli lepoa ja rauhaa itse kullekin!




5.10.2014

Viikon offisiaalit

Tilasin jo jokin aika sitten Banana Republicilta nämä ihanat nahkaiset kultakantaiset kengät. Minulla oli viime vuonnakin vähän samantyyliset eli kultakantaiset nilkkurit, jotka oli Zaran keinonahkaiset versiot. Kyllä ne hintansa haukkuivat, ei siinä mitään, mutta onhan se niin, että keinonahkasta en saa sitä, mitä minä kengiltä haluan. Milloinkahan se oppi menisi tähän päähän perille!?

Mutta siis. Olen koko aikuisiän ollut aika ronkeli korujen käyttäjä. Ne vaan ei ole meikäläisen juttu, vaikka olen sinnikkäästi yrittänyt niistä pitää. Sen tähden kai hamuan kaikkea kiiltävää muualle kuin perinteisille korujen paikoille. Minusta kultainen kanta kengissä on niin superhienoa, joka todistanee sen, että jokaisessa naisessa elää jonkinasteinen harakan henki. Bling bling:)

Siinäpä oikeastaan sunnuntain asu -tarina. Muuten viikonloppu on mennyt oikein rauhallisissa merkeissä, omenatalkoiden ympärillä. Edessä vielä puolikas muovikassillinen omenatalkoita (takana toinen puolikas), jotka on tarkoitus tehdä hilloksi talven varalle. Rakastan aamuista kaurapuuroa itse tehdyn omenahillon kanssa nautittuna!

Muistattehan, että vielä tänään toimii Zalandon 15 %:n ALE -koodi BGFAMESU yli 100 euron ostoksista ja se koskee koko mallistoa. Minun ostoskassiin muuten sujahti tämä ihana valkoinen Topshopin paita, sekä harmaat Rich&Royal´n verryttelyhousut, kas nämä näin. Ajattelin yhdistää ne keskenään, korkkareiden kanssa! Jännää nähdä, sopiiko ne keskenään kuten ne ajatuksen tasolla sopivat.

Ei oikeastaan muuta. Ensi viikolla vielä pari päivää Köpiksessä ja sitten minun opiskeluni on vähäksi aikaa tehtynä, jee! Nähdään taas ja mukavaa alkavaa syksyistä arkea!

Linkit ovat adlinkkejä ja johdattelevat affiliate -kumppanini Zalandon sivuille.








Kengät, käsikoru: Banana Republic
Laukku: Fendi
Takki: Burberry
Mekko: Cos
Poolo: Benetton